Turkulaiseen kamppailulajien historiaan tutustuminen on ollut mielenkiintoista. Keskeinen lähdeaineisto on seurojen vastuuhenkilöiden antamaa, lähinnä suullista tietoa. Sen lisäksi käytössäni on ollut myös kirjallista aineistoa. Erityisen hyödyllinen on ollut Tero Laaksosen kokoama Kamppailijoita dojolta tatamilta, joka henkilökuvien kautta luotaa suomalaista kamppailulajien harrastusta. Yhdistysten esitteet, vanhat budolehdet ja muu sekava materiaali on tukenut tätä aineistoa. Koska kartoituksen tekemiseen oli varattu aikaa melko vähän, niin yhdistysten arkistoihin tutustuminen, vanhojen harrastajien haastattelut ja paikallislehdistön tarjoama aineisto on ollut käytössä vain poikkeustapauksissa. Tämä on vääjäämättä vaikuttanut etenkin historiallisen aineiston luotettavuuteen ja tarkkuuteen.

Kaikki alkoi judosta

Turun Judoseuran toiminta alkoi vilkkaasti Sarlinin ohjatessa harjoituksia. Joukko harjoittelijoita lähti seurasta vuonna 1964 ja perusti uuden seuran: Turun Akateemisen Judokerhon. Vuosikymmenen loppuun saakka kaupungissa oli kaksi hyvin toimivaa judoseuraa. Akateemiseen Judokerhoon siirtynyt Sarlin lähti pian muualle, jolloin valmennusvastuu siirtyi aluksi Vesa Reilimolle. Judoseurojen ensimmäisiä harjoittelupaikkoja kaupungissa oli poliisilaitoksen urheilusali Vanhan Suurtorin äärellä.

Karate tuli kaupunkiin 1960-luvun loppuvuosina. Tyylisuuntana oli wado-ryu. Lajia harjoiteltiin lyhytaikaisessa Toshinkan-seurassa (1968-69). Tämän jälkeen lajia harjoiteltiin Turun Akateemisessa Judokerhossa sekä Turun Judoseurassa. Vuonna 1969 perustettiin karateseura Ken Sei Kan, joka toimii yhä edelleen. Se aloitti wado-ryu seurana, mutta tyyliksi vaihtui varsin pian shotokai. Seuran valmentajana on 1970-luvun puolestavälistä lähtien toiminut Pekka Venäläinen.

Aikido saapui Turkuun vuonna 1970. Tällöin kaupungissa pidettiin Suomen ensimmäinen aikidonäytös Ruotsista tulleen aikidovalmentaja Toshikazu Ichimuran johdolla. Lajin harjoittelu alkoi vähitellen ja vakiintui seuraavina vuosina. Se kuului lyhyen aikaa Turun Akateemisen Judokerhon ohjelmaan. Turkuun valmistuneen Kupittaan urheiluhallin takia judoseurat päättivät yhdistyä ja muodostivat uuden seuran Budokwain vuonna 1972. Sen ohjelmistoon kuului alusta alkaen judo, karate ja aikido. Kupittaan urheiluhalli tarjosi seuroille pitkäaikaisen harjoittelupaikan.

Budokwain karatesta lähti vuonna 1976 Ilpo Jalamo. Hän perusti yhdessä muutaman muun henkilön kanssa budoseura Shaolinin heinäkuussa 1976. Seura aloitti wado-ryu karatella, mutta Jalamon ensimmäisen Japanin matkan (1976-77) jälkeen tyyliksi vaihtui yuishinkai-karatejutsu. Shaolinin dojo Nahkurinkadulla otettiin käyttöön vuonna 1978. Sittemmin seurasta on kasvanut kaupungin monipuolisin ja suurimpiin kuuluva seura.

Budokwaissa karatevalmennuksen vastuu kuului vuoteen 1979 asti Rolf Koivumäelle. Tyylinäsuuntana oli välillä myös sankukai, mutta Koivumäen jälkeen se on koko ajan ollut wado-ryu. Koivumäki lähti seurasta alkuvuodesta 1979 ja alkoi valmentaa joulukuussa 1979 perustetussa Karate Sankukaissa. Seura harjoitteli kauan kaupungin kouluissa, kunnes se vuonna 1989 hankki oman dojon Kirkkotieltä. Karate Sankukai on ollut koko olemassaolonsa ajan kaupungin suurimpia budoseuroja. Seuran tyylisuunta on Koivumäen kehittämä tyyli, jossa on paljon sankukai-vaikutteita.

Kamppailulajien kehitys 1960-1970-luvuilla oli käynyt varsin rauhallisessa tahdissa. Karatea oli mahdollista harjoitella Budokwaissa (wado-ryu), Karate Sankukaissa (sankukai), Shaolinissa (yuishinkai) ja Ken Sei Kanissa (shotokai). Budokwaissa oli mahdollisuus harjoitella myös judoa, aikidoa ja iaidoa. Iaidon harjoittelu oli alkanut aikidoharrastajien piirissä, sillä Toshikazu Ichimura opetti sitä pitämiensä leirien yhteydessä. Sen harrastus on kuitenkin pysynyt koko ajan varsin pienimuotoisena. Lisäksi Shaolinissa oli ollut pienimuotoista taijin ja escriman harjoittelua jo tässä vaiheessa. Uuden vuosikymmen alkaessa karate oli suosituin laji, vaikka valinnan varaa oli jo jonkin verran.

Uusien lajien hyökyaalto

Shaolinissa aloitettiin jujutsun harjoittelu Auvo Niinikedon johdolla 1981. Aktiivisesti mukana ollut Hannu Hiltunen jatkoi ohessa escrimaa, josta myöhemmin lisää. Niinikedon mukana tuli myös potkunyrkkeily, joka aluksi tunnettiin täyskontaktikaraten (full contact karate) nimellä. Shaolinin taiji oli tyrehtynyt hyvän alun jälkeen.

Judorintamalla tapahtui pientä myllerrystä, kun Mikko Seppälä lähti Budokwaista ja perusti Judokain vuonna 1981. Judokai erikoistui nuorten ohjaamiseen ja on saavuttanut sarallansa paljon menestystä. Judokai on yhä selkeästi junioriseura, vaikka sillä jonkin verran aikuisten toimintaa onkin. Vuonna 1982 alkoi toimia myös Runosmäen Urheilijoiden judojaosto. Sen toiminta on koko ajan ollut pienimuotoisempaa kuin Budokwain ja Judokain.

Karaten harrastus laajeni entisestään vuonna 1984, kun englantilainen Patrick Cunningham aloitti Turun Kuntokoulun yhteydessä shotokan karaten opettamisen. Muutaman vuoden kuluttua ryhmän nimeksi rekisteröitiin Suomen Shotokan Karate ry. Alun vilkkaan toiminnan jälkeen seura on kutistunut melko pieneksi ryhmäksi.

Aiemmin tuntemattomia lajeja kaupunkiin tuli vuosikymmen puolivälissä useampia. Janne ja Kai Mustonen toivat thainyrkkeilyn Ruotsista syksyllä 1984. He perustivat Turku Thaiboxing Clubin, josta on kasvanut suuri kamppailulajiseura. Janne Mustonen on menestynyt lajissa erinomaisesti ja on yltänyt Euroopan mestariksi.

Kiinalaista choy li fut kung fua on harrastettu kesästä 1985 lähtien. Tästä lähtien mm. Markku ja Martti Sipilä saivat lajissa opetusta. West Coast Kung Fu (nyk. Choy Lee Fut Kung Fu) perustettiin syksyllä 1987. Yhdistys on sittemmin kasvanut keskikokoiseksi kamppailulajiseuraksi.

Kendon harrastus alkoi vuonna 1986, kun Saksasta Suomeen palannut Henrik Snellman aloitti muutaman henkilön kanssa lajin harrastamisen. Kendoseura Rendaino perustettiin samana vuonna ja se oli Suomen ensimmäinen rekisteröity kendoseura. Toiminta on jäänyt melko pieneksi ja oli välillä hiipua kokonaan.

Shaolin kasvoi huimasti 1980-luvulla. Uusia lajeja tuli ja harrastajamäärät kasvoivat. Hannu Hiltunen luopui jujutsun ohjaamisesta ja keskittyi escriman opiskeluun ja opettamiseen. Hän perusti Filipino Martial Arts -seuran vuonna 1987, joka toimi jonkin aikaa Shaolinin yhteydessä, kunnes siirtyi muualle. Shaolinin jujutsukat ja potkunyrkkelijät perustivat omat yhdistyksensä vuonna 1987. Näin saivat alkunsa Turun Ju-jutsuseura ja Turun Kontaktikarateseura. Molemmat toimivat 1990-luvulle Shaolinissa, kunnes muuttivat pois. Lopullinen harjoittelupaikka löytyi Tehtaankadulta vuonna 1992. Vuonna 1987 alkoi myös Turun Chi Kungin toiminta. Ryhmässä vaikutti mm. aikaisemmin Shaolinissa olleita taijin harrastajia.

Vuosikymmenen lopulla aloitettiin myös brasilialaisen capoeiran sekä japanilaisten taidon ja kyudon harjoittelu. Tanssija Ritva Saastamoinen oli oppinut capoeiraa Yhdysvaltojen-matkalla ja alkoi nyt opettaa sitä Turussa. Taidon toi kaupunkiin Korhosen pariskunta, joka muutti Lahden seudulta, jossa lajia on harjoitettu jo 1970-luvulta lähtien. Turun Taidoseura perustettiin vuonna 1989. Ensimmäinen kyudon peruskurssi alkoi marraskuussa 1989. Varsinainen seura, Tarashi, perustettiin seuraavana vuonna. Näiden kolmen lajin harjoittelijakunta on jäänyt melko pieneksi.

Uusia lajeja saapui 1980-luvulla lukuisia. Kamppailulajien kenttä muuttui monipuoliseksi ja harrastajan kannalta sekavaksi. Edellisen vuosikymmenen lopussa oli neljä seuraa ja kuluneen vuosikymmenen lopussa jo 16. Osa uusista seuroista jäi melko pieniksi, mutta minkään toiminta ei ole pysyvästi katkennut.

Kaupungin tarjoamat harjoittelutilat muuttuvat aina välillä. Urheiluhallin jälkeen harjoittelun paikkoja on ollut Silon dojo Lemminkäisenkadulla, Sorsantien budosali, Wärtsilän liikuntakeskus ja viimeksi budohalli Virusmäentiellä. Budohalli otettiin käyttöön vuonna 1995 ja samalla sinne keskitettiin kaikki tatamia tarvitsevat lajit.

Tasaantumisen vuosikymmen

Jujutsukoiden lähdettyä Shaolinista seura hankki uuden opettajan pääkaupunkiseudulta. Kaj Westersund opettaa nykyään Shaolinissa jujutsua ja escrimaa.

Uusina lajeina kaupungissa aloitettiin sin moo hapkidon harrastaminen vuonna 1993. Porista Turkuun opiskelemaan tullut Tero Haapala aloitti toiminnan. Samalla perustettiin Turun Hapkidoseura.

Vuonna 1994 alkoi Aki Äijälän kehittämän gaeshidon harjoittaminen Turussa. Gaeshidoa oli aikaisemmin harjoitettu naantalilaisen Zen-judon yhteydessä. Gaeshido-Kan perustettiin vuonna 1994.

Viimeisin muutos turkulaisissa kamppailulajiseuroissa tapahtui vuonna 1995, kun kilpailevat taekwondokat perustivat Turun Taekwondo Teamin vuonna 1995. He lähtivät tällöin Budokwaista.

Uutena lajina on alettu harrastaa sports chanbaraa aikidoseura Yamatokaissa vuonna 1996. Yksi Turun Kontaktikarateseuran ohjaajista, Ismo Ivakko, on aloittamassa israelilaisen krav magan harjoittamisen Turussa. Krav maga on pelkistetty itsepuolustuslaji, jota käyttää mm. Israelin puolustusvoimat.

Suurin osa turkulaisista seuroista harjoittelee Virusmäen budohallilla, mutta myös kaupungin koulut ovat ahkerassa käytössä. Kuudella seuralla on omat harjoittelutilat. Aktiiviharrastajia on jonkin verran alle kaksi tuhatta. Jäsenmäärältään suurimpia seuroja ovat Budokwai, Shaolin, Turun Ju-jutsuseura, Turku Thaiboxing Club, Karate Sankukai, Turku Aikikai ja Turun Kontaktikarateseura.

Tässä käsiteltyjen seurojen lisäksi Turussa on toiminut ainakin ninjutsuseura Bujinkan Dojo Turku, mutta siitä minulla ei ole ollut käytettävissä tarpeeksi tietoja.